Eläinpaita

Peitetikkikoneeni palasi lauantaina kotiin kolme viikkoa kestäneen huoltokeikan jälkeen. Eräänä päivänä off-tilassa oleva kone, joka tosin oli pistorasiassa kiinni, sanoi vain puff ja päästi savut ilmaan. :p Korjaaminen kesti harmillisen kauan koska kone piti lähettää Janomelle, joka haluaa tehdä itse takuukorjaukset.

Kolmen viikon huoltokatko tuntui aivan mahdottoman pitkälle! Odotusta ei yhtään helpottanut saapunut iso kangaspaketti eikä sekään että säät kylmenivät ja lapset alkoivat ihan oikeasti tarvita jo niitä pitkähihaisiaan... Niinpä kun paita valmistui tänään, se pääsi vain muutama minuutti valmistumisensa jälkeen pojan käyttöön. Pahoittelut siis epätarkoista kännykkäkuvista - paita kun luonnollisestikin päätyi päivän lopuksi pyykkikoppaan...

Tykkään tästä eläinkankaasta aivan valtavasti! Se on pehmoista luomupuuvillaa ja joukossa hitunen elastaania antamassa napakkuutta. Yksinkertaisen värimaailman vuoksi resorin värivalinnalla voi vaikuttaa kankaan tunnelmaan aika paljon - tytölle minulla onkin jo odottamassa marjapuuron värinen resori tuota samaa kangasta varten. Kokeilin ensimmäistä kertaa tehdä tereet paidan etuosan raglansaumoihin, johon katsoin neuvoa Tosimummon tereohjeesta .

Blogimme sai myös aivan ihanan tunnustuksen, kaunis kiitos siitä Tosimummon Tiinalle. Palailemme tunnustuksen pariin lähi päivinä, hukkasin nimittäin Saaran vastaukset enkä siksi pysty vielä vastaamaan kysymyksiin meidän molempien osalta kuten oli tarkoitus.

Perusjuttuja...

Meidän tyttö sai jokin aika sitten serkulta Suomesta paketin, josta löytyi tämä aivan ihastuttava Name it:n lila vakosamettimekko. Minulla ja kahdella siskollani on kaikilla melko saman ikäiset tytöt, joille hankimme kerran pari vuodessa "samisasut" ja tällainen samettimekko löytyy siis näiltä tyttömme serkuksiltakin. Ihanuus on nyt kaapissa odottelemassa tulevaa talvea ja nyt asukokonaisuus on valmis, kun ompelin mekon alle käytettäväksi tällaisen persikansävyisen trikoopaidan.

Nämä polvipituiset legginsit hurauttelin kinderin (=kerhon) vaihtovaatepussiin laitettavaksi. Tein hieman reilua kokoa josko nämä menisivät ensi kesänäkin tytön päälle, tänä kesänä kun käyttö jäänee melko vähäiseksi, sillä täällä alkaa selkeästi olla syksyä ilmassa jo.

Oma logo

Minunkin on jo jonkin aikaa tehnyt mieli omia 'tuotemerkkejä' ja niinpä vihdoin sain laitettua merkkitilauksen menemään. Mitäpä tykkäätte merkistäni ja minkälaisia mielleyhtymiä teille siitä syntyy?

Nimen ideoinnissa auttoi Saara-siskoni ja kuva-aiheen alkuperäisen raakileen piirsin itse. Paikallinen ystäväni, Graphic Designer Irma Afflekt, työsti näistä idearippeistä minulle tämän suloisen valmiin logon. Kiitos siis logon suunnitteluavusta teille molemmille, itse olen merkin ulkonäköön oikein tyytyväinen! :)

Paidat ja tunika

Innostuinpa sitten minäkin tilaamaan monien kehuman Farbenmixin Quiara-kaavan ja ensimmäinen kokeilu kyseisellä kaavalla on tämä pupu-tunika. Olen ihastunut! Kerrankin kaava, josta tuli ilman ainuttakaan muokkausta heti kivan mallinen ja hyvän kokoinen. Pituutta meidän tytöllä on 105 cm ja tein koon 110/116. Tunikassa on siis hieman kasvuvaraa, mutta se on silti jo oikein käyttökelpoisen kokoinen. Eli ainakin meidän tyttöselle tuo oli nappiin osunut kaava, Ottobren paitoja kun joudun lähes aina kaventamaan / pidentämään ja vaikka se ei kova homma olekaan, niin tokihan se kaavojen rukkailu, mittailu ja arviointi vie aikaa hieman.

Olin tyytyväinen myös tunikan värimaailmaan, tuo oliivin vihreä oli yllättävän hauska piristeväri pinkin seuraksi. Ainoa pieni harmistus oli että innostuksissani unohdin merkata kauluksen 1/4-kohdat ja niinpä resori ei mennyt aivan tasaisesti, mutta se ei tule meillä käyttöä häiritsemään! :)

Pojalle tein kirahvipaidan, johon käytin jokin aikaa sitten Polarn och Pyretin mallistossa ollutta ideaa, jossa raidat kohdistetaan päinvastoin applikaatiossa ja paidassa.

Kolmantena paitana valmistui myös yksi tilattu pöllöpaita, koko 122 cm ja malli hieman tavallista kapeampi. Vähän jännäsin tuota kokoa kun ripustimessa roikkuessaan paita näytti niiiin pitkälle ja kapealle... Oli siksi helpotus nähdä miten kivasti se istui käyttäjänsä päälle. Tuohon paitaan menikin viimeinen palaseni vihreää pöllö-interlockia ja ensi viikolla mulle pitäisi saapua samaa vihreää (sekä sinistä ja lilaa!) pöllöä singletrikoona, jossa on hieman elastaania joukossa. Jännä päästä hypistelemään onko kovin eri tuntuista kangasta.

Mustavalkoista

Kivana pikaompeluksena tein viime tingassa eli eilen tällaisen vaihtovaatepussin meidän tytölle. Meidän kolmevee on tänään menossa ensimmäistä kertaa elämässään kodin ulkopuoliseen hoitoon, kinderiin, joka vastaa suomalaisia kerhoja eli on kestoltaan 2,5 tuntia 2 kertaa viikossa. Niinpä tarvittiin jokin pieni pussukka, jossa jättää vaihtovaatekerta säilymään kinderiin.

Pistänpä tähän samaan postaukseen aikaisemmin ompelemani paidan, joka on jostain syystä unohtunut esittelystä. Eipä siinä tosin mitään erityistä olekaan, peruspaita hieman pussitetuin hihoin. Itselle tässä oli uutta se, että kokeilin ensimmäistä kertaa viskoosineulosta. Täällä Australiassa käytetään jostain syystä paljon tekokuituja, siksi kai "lankesin" tuota kokeilemaan. Jotenkin en vain tykkää, tokihan tuo laskeutuu kivasti päällä, mutta ei kyllä ole meidän juttu ja oli lötköydessään inhottavaa ommeltavaakin. Tulipahan kokeiltua, mutta jatkossa pysyttelen tutun turvallisessa puuvillassa. :)

Pöllöjä tilauksesta

Tällaisen vihreän pitkähihaisen pöllöpaidan ompelin tänään tilauksesta, koko 110 cm. Pöllöt jaksaa itseä ainakin ihastuttaa aina vain, mietin juuri että teen varmasti omallekin pojalle pöllöjä taas talveksi. Nyt kesäpaitana hänellä onkin tästä vihreästä pöllökankaasta tehty lyhythihainen, eli josko talvella olisi sitten turkoosien pöllöjen vuoro.