"Kivahli"

Tyttöni puraisi vanhan kissansa hännän poikki eräs ilta nukkumaan mentyään. Pari päivää typy mankui uutta unikaveria, ja tänään vihdoin oli aikaa ottaa taas ompelukone esille ja ommella moinen otus. Ainoa toive oli, että uusikin unikaveri olisi vaaleanpunainen, joten päätin sitten kokeilla "Kiti-kirahvin" ohjetta samasta pehmokirjasta, kuin mistä kissan ja norsunkin ohjeet aikoinaan olivat.
Silmiä olin ostanut jo pari vuotta sitten odottamaan pehmoihin pääsyä, nyt uskalsin vihdoin kokeilla. :) Kirahvi sekä harja fleeceä.

Lopputuloksena siis "pinkki kivahli", niin kuin kolmevuotiaani asian ilmaisee. :) Kirahvin korkeus muuten 35cm...

***

My girl bit her cat's tail in two so I had to make a new plush toy for her. She asked for a pink toy so I decided to sew a pink giraffe for her. Both materials (pink and red) are fleece. The eyes I had bought earlier but this was the first toy I actually used them in. :) The pattern is from the same book with the cat and elephant I made earlier. Height for this giraffe is 35cm. :)

Norsuja - Elephants

(Kuva aukeaa klikkaamalla isommaksi.)

Tein meidän tytölle pinkkikorvaisen norsun kirjan "Ompele pehmoeläimiä" (Karin Neuschütz) ohjeella. Kyseistä kirjaa minulla ei ole, mutta sisko joskus lähetti sähköpostissa tämän norsun ohjeen kun ihastelin hänen tekemäänsä pehmonorsua. Norsu osoittautuikin niin ihanaksi uudeksi lemmikiksi, että pojan piti saada samanlainen valitsemillaan vihreillä korvilla ja tuo keskimmäinen norsu pääsee loppuviikosta omaan uuteen kotiinsa. :)

***

I made our daughter a pink-eared elephant from Karin Neuschütz's book "Sew Soft Toys". I don't have the book itself, but my sister sent me the instructions when I admired her soft toy elephant. The elephant turned out to be such a wonderful new pet that our son also had to have one - the one with green ears, and the middle elephant gets to go to his new home later this week :)

Herääminen

Ihana kesä! Olen vihdoinkin herännyt kevään tenttihorroksesta, ja heti on esiteltävä päivän työt. :P

Sen verran pitää epäonnistumisista huomauttaa, että pilasin yhden kankaan mistä olin ajatellut tehdä itelleni täyskellohameen, mutta kellohame siitä on vielä tulossa, ei vain täyskello. :P

No ensin aloittelin helpoilla. Muutimme joulukuussa tähän nykyiseen asuntoon, ja tein heti joulukuussa kaksi verhoa olkkariin, kolmannen sain neulattua, mutta ei kumma kyllä talvella riittänyt enää inspiraatio... Joten nyt tein kolmannen verhon valmiiksi. Kangas Ikean Majkenia.
Tässä kuva, ei nyt ihan näy koko pituutta mistään verhosta, mutta yhden verhon pituus siis 250cm, yläreunassa rypytysnauha, alareunasta lattiaan ihan muutama sentti, sen verran kuitenkin ettei pölypallot ota verhoihin. ;)

(asiasta sen verran ohi, että taustalla näkyy parvekkeen kukat, eka vuosi kun saan kukat parvekelaatikoihin asti)

Verhojen valmistuttua tyttö alkoi kärttämään, että äiti tekee pipon, joten hurautin Auralle pikaisen pipon. Oli ihan suunnitelmissa tehdäkin tästä kankaasta kesäpipo semmosille vähän viileämmille päiville.

Malli sellainen hiippamainen, olisi saanut olla ehkä vieläkin pidempi...

No tällä mennään.

Lopuksi tein ihanasta Marimekon siirtolapuutarha-kankaasta kaverin pikkumiehelle norsun (kaava on vanha tuttu). Valitsin erityisen makeet osiot tähän norsuun. Toinen norsu vielä samasta (20x140cm kokoisesta) kankaanpalasta on tulossa, joskin värityksestä on tulossa sitten aika erilainen. :P Itsehän siis käyn aina sopivassa paikassa liikkeellä ollessani katsastamassa paikallisen Marimekon liikkeen tilkkulaarin, aika monta erilaista ihanaa pientä tilkkua on jo odottamassa inspiraatiota. ;)

Korvissa toinen puoli on musta-pinkkiä, tässä näkyy musta-keltainen puoli. Maha on kokonaan musta-punaista ja "vartalon" molemmat puolet tällaista mustavalko-rinkulaa. :)

Nyt kun on lämmittelyt taas tauon jälkeen koneella ajeltu, on seuraavaksi vuorossa itselle ja tyttärelle juhlamekkojen teko. Saas nähdä onnistuuko. Sen olen jo tässä tajunnut, että kangasta mulla on liian vähän, eli huomenna taidan alkajaisiksi käydä kangaskaupassa neidin kanssa.

Vesinokkaeläin nro 2

Pitihän minun sitten tehdä pikkuveljelle oma, hitusen pienempi, platypus kun isosisko omi ensimmäisen heti itselleen. Tästä tuli jotenkin kivemman tuntuinen, vartalo on ihanasti lötkeä kun en laittanut sinne täytettä niin paljon.

Lemmikki

Meille muutti tänään tällainen platypus lemmikiksi. Saapa nähdä aamulla mitä lapset tykkäävät siitä! Täytettä olisi ehkä kannattanut laittaa hitusen vähemmän, luulen että raasu joutuukin huomenna heti laihdutusleikkaukseen. Oli kyllä tosi hauskaa kokeilla pehmoeläimen tekemistä ensimmäistä kertaa! Ohjeen löysin täältä.

Lisää pehmoeläimiä!

Lainasin kirjastosta Karin Neuschützin kirjan Ompele pehmoeläimiä. Netistä ei oikein löytynyt kunnollisia pehmoeläinmalleja, mä kun halusin pehmoista kolmiulotteisia, enkä vain silhuetteja (siis esim norsulla on neljä jalkaa eikä kaksi). Musta tuntuu, että mä oon alkanu johonkin pienimuotoiseen "Nooan arkki" -projektiin, vähän joka eläinlajia kun tekisi mieli kirjasta valmistaa....

Ensin tein kirjasta kisun, sitten pääsin taas toteuttamaan norsurakkauttani. :D Molempien pehmoeläinten kankaat on uusia, kerrankin jaksoin myös viimeistellä ja tehdä silmät yms. ;)

Pinkki kisu on valmiina leikkiin.

Tämä norsu lähtee tänään adoptioon sen meidän kolmannen siskon tytölle. :D

Norsun farkkukangas on muuten samaa, jota olen ostanut tyttäreni farkkuja varten. Itse farkut on palasina odottamassa ompelua, joten lähipäivinä kun löydän taas omaa aikaa ja inspiraatiota, aion ommella farkut kasaan. Toivotaan, että niistä olisi kirjoitettavaa tulossa lähipäivinä. ;)

Kierrätyspehmoja

Omalta osaltani ompelusten teko on ollut nyt vähän jäissä, koska olimme viikon matkoilla, jonka jälkeen mieheni on ollut viikon lomalla, ja olemme viettäneet hellepäiviä lähinnä ulkona. Sen sijaan ennen matkaa koin uuden "aluevalloituksen", kun aloin opettelemaan pehmolelujen tekoa.

Minulla on jonkin verran mieheni isovanhemmilta "ryöstettyjä" ja tutuilta saatuja vanhoja pussilakanoita ym, joiden kunto ei välttämättä riitä aivan vaatteiksi asti, mutta sen sijaan niistä saa mielenkiintoisia pehmoeläimiä ja muuta pientä mukavaa. Niillä on ollut sitten kiva harjoitella pehmojen tekemistä, kalliita kankaita kun en raaski silputa täysin silmät ummessa (mitä monikin ompelus kohdallani vielä on..).

Yritin etsiä netistä kaavoja pehmonorsuun, mutta en löytänyt mitään kivaa. Halusin norsulle kaikki neljä jalkaa, mutta kaikki löytämäni ohjeet olivat yksinkertaiselle kaksijalkaiselle norsulle... Niinpä siis ensimmäinen tekemäni pehmolelu on tehty täysin omasta päästäni revityille kaavoilla! Materiaaleina vihreä pussilakana ja violettiruutuinen vanha esiliina. Napit on uusia..

Toinen yritelmä samasta aiheesta on lammas (jota kukaan ei vielä ole tunnistanut lampaaksi), joka on jonkin löytämäni sivuston ohjeilla tehty. Hmm. Materiaalit vanhoja lakanoita, napit uusia.

Näiden jälkeen ilokseni löysin kirjastosta hyvältä vaikuttavan pehmolelukirjan, joiden ohjeilla aion lähiaikoina kokeilla tätä aluetta lisää. :) Vaikka nämä ovatkin vähän hassun näköisiä, niin silti pikkuprinsessani sydän on valloitettu näille. Norsua on halittu uneen asti ja eräänä aamuna eka teko oli pusun antaminen pehmokaritsalle.