lauantai 26. toukokuuta 2012

The versatile blogger award


Purnauskis -blogista saimme tällaisen kivan tunnustuksen. Vastaamme tähän kummatkin, mutta emme nyt laita tunnustusta eteenpäin kun emme ole yhtään huomanneet, missä blogeissa tämä on jo ehtinyt olla.



1. Onko sinulla ikuisuusprojekti, jonka valmistuminen kestää ja kestää? Jos on, niin mikä?
Sarita vastaa:
Ompelulaatikoissani lymyää keskeneräisenä pari itselle aloitettua vaatetta, jotenkin ne vain jää aina kesken kun tilalle tulee jotain 'kiireisempää' tehtävää lapsille - jotka on vielä siinä iässä että kasvavat ulos vaatteistaan jatkuvalla syötöllä...
Saara vastaa:
Virkattu matto, jonka malli on kopioitu ihanista Virkkuukoukussa-matoista. Viimeksi halkaisijaa matolle oli kertynyt jo toista metriä, mutta taitaa mokomainen jäädäkin ikuisuuden päähän, kun ei se edes sopisi mun viimeisimpiin sisustussuunnitelmiini...

2. Mikä on heikkoutesi tai heikoin lenkkisi? Lankakaupat vai jokin tekniikka?
Sarita:
Lankean ostamaan liikaa ihania kankaita, viisainta olisi siis poistua kangaskauppojen postituslistoilta. Välillä nuo laatikoissa lymyävät kangaskasat ahdistavat kun meidän talossa on säilytystilasta puutetta muutenkin. Mutta sitten kun inspiraatio iskee, on toisaalta ihanaa kun kotoa löytyy vaikka mitä tarviketta!
Saara: 
Mun heikkouteni on, että näen melkein missä tahansa kankaassa jonkun vision, mutta visiot jäävät usein vain visioasteelle, vaikka kangaskin tulisi hankittua.

3. Mikä taas vahvin osa-alueesi?
Sarita:
Olen ollut tyytyväinen siihen miten käytännöllisiä ja kestäviä vaatteita saan lapsille aikaiseksi. :)
Saara:
Vahvin osa-alueeni on neulominen. Saritan vauvalle tekemäni peitto valmistui käytännössä kahdessa illassa. Neulominen kun on siitä mukavaa, että pystyn tekemään sitä samalla kun katson tv:tä tai vaikka istun luennolla, se kun ei vaadi ajattelua niin kuin ompelu. :)

4. Mikä on vielä tekemättä/opettelematta?
Sarita:
Takki ja/tai vuoritettu huppari on aina vain tulevaisuuden tekemislistalla. Jotenkin se tuntuu niin monimutkaiselle urakalle, että kynnys ekaan kokeiluun on iso.
Saara:
Takki on kanssa ollut haaveissa pitkään, mutta en uskalla. Lisäksi uskaltamista on siinä, että uskaltaisin käyttää kaikkia "kalliimpia kankaita" mitä olen ostanut... Pelkään että tuhoan ja pilaan ne kaikki.

5. Miksi teet käsitöitä?
Sarita:
Kun lapseni olivat 1- ja 2- vuotiaita, halusin keksiä jonkin harrastuksen, jota voisin tehdä iltaisin lasten nukkuessa. Olin pitkään haaveillut ompelemisesta, mutta ajattelin että en kuitenkaan oppisi sitä, olinhan peruskoulun käsitöissä todella surkea! Pikkusisko kuitenkin kannusti kokeilemaan ja harrastus koukuttikin heti todella tehokkaasti! Ompeluinnostus on sittemmin entisestään vain lisääntynyt kun on huomannut miten kestäviä ja juuri oikean mallisia vaatteita lapsilleen saa kun ompelee itse.
Saara:
Olen aina tykännyt kaikenlaisesta askartelusta, mutta en kokenut itseäni kovin taitavaksi koulun käsityötunneilla. Lisäksi ihailin joitain käsityöblogeja, ja halusin kokeilla itse, että enkö minäkin voisi oppia. Voin, jos aikaa vaan riittää. :)

6. Mitä puuttuu useimmiten, materiaaleja, rahaa, aikaa, ideoita vai jotain aivan muuta?
Sarita:
Ehdottomasti aikaa!
Saara:
Näin opiskelijana on kyllä puutetta ollut sekä rahasta (eli materiaalista) että ajasta, mutta toivottavasti pääsen lähiaikoina taas aktivoitumaan käsityömielessä. :)

7. Mitä teet jämälangoista ja -kankaista?
Sarita:
Jämäkangaspalat käytän tilkkutöihin tai applikaatioiden tekoon.
Saara:
Jämälangoista virkkaan isoäidin neliöitä toiseen ikuisuusprojektiini. Ja sitten välillä aina tyttöni kadottaa osan neliöistä. :) Jämäkankaat koitan säilöä applikaatioihin. :)

8. Onko jotain tekniikkaa, johon et koske pitkällä tikullakaan?
Sarita:
Äkkiseltään ei tule mitään mieleen.
Saara:
Ajatus intarsianeuleiden teosta on aina kammottanut itseäni, mutta niin kuin olen jo virkkaamismörönkin selättänyt, niin enköhän mä intarsiaakin joskus kokeile, kun on riittävän pitkäpinnainen fiilis.


9. Paljasta jokin ihastuttava tai vihastuttava käsitöihin liittyvä tapasi.
Sarita:
Mulle iskee hetkittäin valtava "flow", joka vie mukanaan - silloin tee useamman käsityön peräkanaa nopeasti valmiiksi ja kaikki niiden tekemisiin liittyvät sotkut (kaavat, kangaspalat, tukikankaat...) jäävät epämääräiseksi kaaokseksi ruokapöydän reunaan vaikka järkevämpää toki olisi laittaa käytetty kaava nätisti kansioon takaisin heti kun sitä ei käytä enää.
Saara: 
Sitten kun saan taas aikaa ommella jotain projektia, niin saatan ommella miten myöhään tahansa, vaikka muut perheessä yrittäisi jo nukkua (eikä mun 25 vuotta vanhassa ompelukoneessani ole se hiljaisin ääni), jonka lisäksi siis esim tylliä voi olla vaikka koko ruokapöytä täynnä...

10. Mitä väriä päätyy materiaalivarastoihisi tahtomattasikin?
Sarita:
Pinkkiä, neljävuotias tyttö nyt vain sattuu rakastamaan sitä ylitse kaiken. :)
Saara:
Pinkkiä ja mustaa. Pinkkiä kolmevuotiaalle tyttärelle ja mustaa itselle. :)

11. Mikä on seuraava projektisi?
Sarita:
Vauvan pinnasänkyyn pitäisi vielä tehdä tilkkupeitto ja sitten olen luvannut (itselleni) että pakkaan ompelutarvikkeet hetkeksi pois ja koitan ajatella edes hieman synnytystä - edes sen verran että pakkaan sairaalakassin. ;)
Saara:
Tilasin juuri läjän kankaita metsolalta ja olen suunnitellut pari kuukautta saumurin ostoa, joten näiden yhdistelmänä luultavasti tuloksena tulee kesällä (saumurihankinnan jälkeen) läjä trikoomekkoja tytölle ja itselle. Tytölle ja tytön serkulle (meidän kolmannen siskon tytölle siis) ainakin on jo parit suunnitelmat! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti