Kauluspaita

Pääsin perjantaina tutustumaan keskustassa olevaan kangaskauppaan, jonka olemassaolosta en ole aikaisemmin tiennyt mitään. Valikoimasta ilahduttavimpia löytöjä olivat pellavakankaat eri väreissä sekä japanilaiset kankaat, joissa värien ja kuvioiden maailma on aivan oman tyylisensä. Löysin sieltä todella kaunista ja laadukasta kauluspaitojen tekoon tarkoitettua kangasta ja niinpä päätin kokeilla kauluspaidan tekemistä meidän lähes kaksivuotiaalle pojalle.

Paidasta tuli todellinen koekappale... jostain ihmeen syystä en lisännyt paidan helmaan sitä viittä senttiä, jonka tavallisesti lisään jokaiseen Ottobren paitakaavaan ja niinpä paidan suurin vika on se, että se on aivan liian lyhyt tuolle pömppämasulle. Toinen ärsyttävä ongelma oli kaareviin saumoihin ilmaantuvat rypyt - kun siis ompelin esim. paidan hihaa kiinni paitaan, jostain tyhjästä ilmaantui välillä ärsyttäviä ryppyjä kankaaseen sauman ympärillä. En yhtään ymmärrä mitä minun olisi pitänyt tehdä eri tavalla, jotta kangas olisi asettunut kauniisti. Saa siis antaa vinkkejä!

Kyseinen kangas on niin kovasti makuuni ja sopii loistavasti pojan pellavaisten "juhlashortsien" kanssa, että kovasti tekisi mieleni yrittää uudelleen. Helman pituus on helposti korjattu uutta paitaa ajatellen, mutta vielä pitäisi keksiä miten päästä eroon rypyistä?!

Teepaitatehtailua

Tytön oli tosiaan aivan pakko saada itselleen robottipaita kun kerran pikkuvelikin sai. Pinkistä toivomuksesta saimme sen verran neuvoteltua, että tyttö kelpuutti saman raitakankaan jota pikkuveljellekin käytin, kunhan robotit olisivat pinkkejä. ;)

Punainen raitateepaita on taas tehty alelöytökankaasta, paidan hinnaksi tuli huimat 1,7 euroa. ;) Kankaan sävy on aivan loistava meidän vaalealle tytölle, se tuo kivasti väriä tytön kasvoille. Mietinkin, että käyn katsomassa josko kangasta olisi vielä jäljellä niin että saisin siitä itsellekin paidan, sen verran hyvät sävyt siinä on ja kangas vaikuttaa myös laadukkaalle.

Tässä vielä ilta-auringossa otettu kuva käyttäjän päällä.

Viimetingassa peittokeräykseen

Minulla on ollut myös mielessä osallistua Nupulle peitto -keräykseen. Keräyksen deadline vaan lähestyy kovaa vauhtia, ja omat muut kiireet tykkäävät myös painaa päälle (yliopistolla on monta kurssia päällekäin menossa ja muutto isompaan asuntoon kolmen viikon päästä edessä!), joten tällä kertaa lopulta mielikuvitukseton loppuratkaisu ja nopea toteutus voittivat, ja tein ihan yksinkertaisen peiton.

Olisin laittanut peiton taustakankaaksi pehmoista fleeceä, mutta en ostanut sitä kaupasta, kun luulin, että minulla on semmoista sopivassa värissä. Sitten luulin myös, että minulla on vielä valkoista flanellia jäljellä, mutta olikin vain valkopohjaista nallekuvioista. No, se on nurja puoli, ei haittaa niin paljoa. Päälipuolena siis puuvillaa, välissä polyestervanu (mielestäni se on polyesteria?) ja nurjana puolena flanelli. Pehmeä tuli ja sehän lienee pääasia. :)

On se hei ihan suora, ja neliön mallinen (45x45 cm),
kunhan oon ottanu "vaihteeksi" kuvan jotenkin vinoon...

Vihreitä pöllöjä

Turkoosi pöllökangas on jo aikaisemmin tullut kulutettua loppuun, mutta nyt tartuin ensimmäistä kertaa vihreään pöllökankaaseen. Itse tykkään näistä vihreistä pöllöistä vieläkin enemmän kuin turkooseista, kangas on jotenkin niin keväisen raikasta! Ompeluun käytin edellisen teepaidan kaavaa, mutta testasin kaula-aukon ja hihansuiden teossa Tosimummon rautalankaohjetta meille aloittelijoille. On tosi kivaa kun joku jaksaa tehdä tuollaisia selkokielisiä, kuvallisia ohjeita! Peitetikkikonekin suostui yhteistoimintaan eli paita valmistui tosi nopeasti! :)ps. Isosisko ihastui pikkuveljen robottipaitaan siinä määrin, että ilmoitti haluavansa "pinkin paidan, jossa on pinkit robotit!" Voi näitä kolmevee neitejä kun kaiken pitäisi olla pinkkiä... :P

**Edit: Lisäsin ulkona otetun kuvan, siinä kankaan väri näkyy aidompana kuin tuossa sisällä otetussa.

Robottipaita

Kangaskaupasta löytyi 70cm pala puuvillatrikoota viidellä dollarilla (3,5 eurolla) ja pakkohan se oli kotiin pelastaa, vaikka kangas ei ollutkaan kovin erityisen näköistä. Täältä ei muutenkaan löydy sellaisia ihania lapsille tehtyjä trikookankaita kuin esimerkiksi Suomesta tai Ruotsista, eli ihanuuksia tulee välillä tilattua kovin kaukaakin. Kotona sitten aloin pohtia jotakin piristävää applikaatiota paitaan, ennakkosuosikkini oli vihreä dinosaurus värikkäin selkäsuomuin. Koska en osaa pätkääkään piirtää, koitin etsiä netistä sopivan mallista dinosaurusta ja päädyinkin ihanan luovaan käsityöblogiin. Ihastuin blogissa suloisten pöllöjen lisäksi sydänsilmäisiin robotteihin, ne olivat mielestäni sopivan 'kiltisti poikamaisia' ja niinpä dinosaurus unohtui ja pojan paitaan pääsikin muuttamaan pari robottia.

Applikointi oli taas tosi kivaa, kun taas peitotikkikoneeni kanssa en tykkää yhtään touhuta, homma takkusi enemmän kuin tarpeeksi - toinen olkasauma tuli ommeltua varmaan viisi kertaa ennen kuin se oli siisti. Poika itse oli paidasta innoissaan, hoki "ukkeli" ja kulki paidan hihan kanssa ympäri asuntoa kun ompelin muita kohtia valmiiksi. Ottobren perusteepaitakaava (3/2006) koossa 92 cm oli täydellisen sopiva malliltaan meidän 1v10kk ikäiselle pojalle.

Lahja Baby showereihin

Sain tänään valmiiksi tilkkutäkin, joka on menossa ystävälleni baby shower lahjaksi. Kyseinen ystäväni tykkää lastenjutuissa kovasti pöllöistä, niinpä kaapissa käyttökohdetta odottelemassa ollut pöllökangas oli helppo valinta! Koska tiedän hänen pitävän iloisista väreistä, uskalsin valita aika värikkäitä ja eloisia kankaita, oli itsellekin ommellessa tosi piristävää kun kankaat oli niin värikkäitä! Tilkkupeiton tekeminen oli huimasti helpompaa ja sujuvampaa nyt toisella kerralla, tämä oli tosi kiva projekti!

Mulla on selvästi menossa jonkinlainen vihreä kausi, kaikkein ihanimmat kankaat tuntuvat löytyvän vihreän sävyistä ja sisustukseenkin kotona olen lisännyt hieman vihreää. Otinkin tilkkutäkistä yhden kuvan niin, että kotimme sisustuksen uusin vihreä juttu eli mieheni valokuvaama taulu pääsi kuvaan mukaan. Pieni ripaus vihreää tuntui piristävän muuten kovin valkoista olohuonettamme ihmeen paljon!

Meriheppamekko

Tarkoituksenani on ollut tehdä pikkuneidille musta mekko sellaisella kuvalla, että voin tehdä sitten itselleni samasta kankaasta tunikan samalla kuvalla. Tämä suunnitelma tietysti rajaa kuvien lapsekkuutta, en jostain syystä näe itseäni norsu- tai nalletunikassa.. Lopulta kuvaksi valikoitui merihevonen, joka mielestäni sopii sekä tyttären että äidinkin vaatteeseen. Äidin vaate on edelleen suunnitteluvaiheessa, mutta tytär sai mekon jo tänään päälleen.




























Musta kangas on joustofroteeta, punainen merihevonen on velouria (molemmat kankaat Eurokankaasta). Kaavan olen piirtänyt omasta päästäni, olemassa oleviin mekkoihin vertailemalla. Muuten olen aika tyytyväinen, mutta malli on aika leveä vielä. Toisaalta tein muutenkin vähän isoa kokoa, joten ei tuo haitanne. :) Yläosassa on musta trikoovuori, ihan siis yläosan rakenteenkin takia (en tiedä miten tuollaisen mihin tulee napit jne muuten toteuttaisikaan).

En saanut oikein hyvää kuvaa pikku elohopean päällä mekosta, mutta tämä (kauhistuneen näköinen otos) kelvatkoon. Kuvat suurenee jälleen klikkaamalla.