Tilkkutäkki-projekti kuvina

Pitkään työn alla ollut tilkkupeittoni valmistui vihdoinkin! Peittoa tehdessäni napsin kuvia eri työvaiheista kertoakseni mitä vaiheita tilkkupeiton tekemiseen sisältyy - jos siitä vaikka olisi jollekulle iloa. Tässä kerrottu työskentelytapa on siis se miten itse tein tämän peiton - ei välttämättä joka kohdassa se oikein tapa ja ehdottomasti ei ainakaan ainoa oikea tapa. Otankin siis mielellään vinkkejä ja kokemuksia vastaan jos joku on havainnut jossain osiossa toisen työskentelytavan toimivammaksi!

Itse tein ensimmäisen tilkkupeittoni vuosi sitten, heti kun olin saanut oman ompelukoneen. Tuon ensimmäisen peiton tein kyllä todella hankalasti, koska vasta sen valmistuttua suostuin lukemaan ohjeita miten näitä oikeasti tehdään. ;) Itselleni kaikkein opettavaisinta taisi olla vierailu paikallisilla käsityömessuilla, Melbourne craft and quilt fair:ssä, jossa pääsin kyselemään konkareilta neuvoa ja näkemään miten he itse tekivät eri työvaiheita.

Tilkkutäkin tekemisen aloitin luonnollisestikin tekemällä suunnitelman ja hankkimalla kankaat. Kun suunnitelma oli valmis ja kankaat pesty sekä silitetty, aloin leikata neliöitä, joiden sivun pituus oli viisi tuumaa. Kukin kuviokankainen neliö ommeltiin vinottain kulmasta kulmaan yhteen valkoisen neliön kanssa, jolloin leikkaamisen jälkeen syntyy kahdesta eri kankaasta koostuva kolmio-neliö. Esimerkiksi täältä löytyy teknikkaa selventävä kuva. Seuraavaksi silitin valmiiden kolmio-neliöiden saumavarat kuviokankaiden puolelle, jotta ne ei näkyisi lävitse valkoisen kankaan puolelta. Sitten trimmattiin vielä ylimääräiset kulmat yms. pois niin että kolmio-neliöt olivat täsmälleen 4"+saumavara kokoisia (käytin 1/4" saumavaraa).



Seuraavaksi ompelin neljä kolmio-neliötä yhteen niin että ne muodostivat yhden ison (8"+sv) neliön, sitten pääsikin jo ompelemaan isoja neliöitä yhteen riveiksi ja sen jälkeen rivejä yhteen.



Päälikerroksen valmistuttua kaikki kerrokset asetetaan sileästi päällekkäin: alimpana siis taustapuolen kangas, seuraavana täyte, joka tässä peitossa on 100% luomupuuvillavanua, ja ylimmäksi sitten tuo tilkkukangas. Kerrokset yhdistetään toisiinsa joko harsimalla tai tihein välein hakaneuloja laittamalla, kuten kuvasta näkyy itse käytän noita väännettyjä hakaneuloja ja laitan niitä 10 cm välein. Kun kerrokset ovat kiinni toisissaan, leikataan täytteen ja taustakankaan ylimääräiset reunat pois. Hakaneulojen asettelussa kannattaa jo miettiä mistä kohtaa peittoa aikoo tikata, jotta hakaneulat eivät ole tikkausreittien tiellä.

Tikkaamisessa puutarhakäsineet on aika kiva apua, peitosta saa napakamman otteen ilman että rasittaisi omia olkapäitään aivan jumiin peiton tiukalla puristamisella... Tämä peitto on tikattu jokaisen ison (8") neliön ympäri sekä rasti jokaisen ison neliön keskelle. Alkuun suunnittelin ja kokeilin testitilkulleni hieman monimutkaisempaa tikkauskuviota, mutta onneksi päädyin tähän yksinkertaisempaan, sillä tämä peitto oli jo sen verran iso että sitä oli välillä aika vaikeaa tikata kun piti isoa peittorullaa väännellä ja käännellä tuolla koneen rungon sisässä. :p


Reunojen viimeistelyyn leikkasin 7cm leveää kaitaletta, jonka silitin kaksinkerroin ennen ompelua (nauha oli siis tässä kohtaa 3,5cm leveää). Reunakaitaleen ompeluun löytyy hyvä ja selkeä ohje Crazy mom quilts -blogista, mm. miten kulmat kannattaa ommella. Reunakaitaleen ompelin peittoon kiinni sentin päässä reunasta, jolloin reunakaitale tulee tämän paksuisella täytteellä edestä ja takaa saman levyiseksi. Tai tarkkaan ottaen reuna on takaa millin leveämpi, jotta tämä reunakaitaleen kiinnittävä koneommel jää piiloon peiton nurjalta puolelta. :)

Seuraavan vaiheen järkevä tekisi varmaankin ompelukoneella, mutta itse ompelen reunakaitaleen nurjalta puolelta kiinni käsin, jolloin reunasta tulee siistin näköinen kun siinä ei näy ommelta kummaltakaan puolelta katsottuna. Perinteisesti tilkkupeittoon voi vielä kirjailla tekijän nimikirjaimet sekä vuosiluvun, tämä peitto on menossa äidilleni ja niinpä kirjailin peittoon etunimeni kokonaan - ettei vaan äiti sitten joskus vanhana dementikkona unohtaisi kuka hänen tyttäristään tämän taas tekikään, minulla ja Saaralla kun on samat nimikirjaimet. ;)
(Tässä muuten vilahtaa tuo taustapuolen kangaskin.)

Loppuun vielä kuva valmiista peitosta, mikäli joku jaksoi tänne saakka selata. Peiton koko on 120 cm x 210 cm eli minä seisoin tuolla peiton takana varpasillaan ja kädet ylhäällä peittoa pidellen sillä aikaa kun mies napsaisi peitosta valokuvan. Oli muuten aika painava.