torstai 3. maaliskuuta 2011

Tunnustus + kesämekko

Saimme siis tällaisen ihanan tunnustuksen Tosimummolta. Kiitos paljon tunnustuksesta, ilahduimme siitä molemmat kovasti! Tehtävänä oli vastata blogiin liittyviin kysymyksiin:

Milloin aloitit blogisi? Aloitimme yhteisen käsityöblogimme kesäkuussa 2010.

Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea blogisi käsittelee?
Kirjoitamme blogissa käsityöharrastuksestamme, joka painottuu vahvasti ompelun saralle, kuitenkaan poislukematta satunnaisia kokeiluja kutomisen, virkkauksen tai muunlaisen 'tuunailun' saralla.

Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen? Aloitimme blogin kirjoittamisen koska halusimme tehdä käsitöistä yhteisen harrastuksemme nyt kun molemmilla oli oma ompelukone. Blogin avulla halusimme jakaa toisillemme tekemisen iloa, neuvoja ja ideoita, ja samalla myös harjoittelevina käsityöläisinä saada palautetta ja vinkkejä muilta. Olemmekin saaneet muilta käsityöbloggaajilta paljon arvokkaita neuvoja ja kannustusta, kiitos siitä! :)

Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Saara vastaa: Haluaisin muuttaa blogissa sitä, että olen ommellut ihan liian vähän viime aikoina ja tätä myötä myös päivitystahti on vähän kärsinyt.
Sarita
vastaa: Varsinaisessa blogissa ehkäpä sitä, että oppisi tekemään hienompia kuvakoosteita valmiista jutuista, en siis osaa toistaiseksi tehdä muuta kuvankäsittelyä kuin pienentää ja rajata kuvat. :p Tällä hetkellä mulla henkilökohtaisesti on myös postitukset jälkijunassa, bloggaamattomia valmistuneita vaatteita taitaa olla viitisen kappaletta, joka tosin johtuu ihan siitä että olen "työmatka-yksinhuoltajana" parisen viikkoa ja siksi tietokoneaika on ensimmäinen mistä karsin kun aika on tiukilla. (Ompelen siis kyllä, se on niin hyvä iltarentoutus kiireisen päivän lopuksi!)

Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Saara: Blogistamme tekee erityisen se, että tuskin on montaa tämmöstä kahta siskoa, jotka maapallon ihan eripuolilta kirjoittelee yhteistä blogia ja harrastaa yhteistä harrastusta! Plus tietty se, että harvalla on niin loistavaa isosiskoa kenen kanssa yleensäkän kirjoitella ^_^

Sarita:
[Punastelee pikkusiskon ihanalle kommentille..] Ehkäpä se, miten totaalisen alusta aloitimme harrastuksen ja kehtamisemme silti esitellä kaikki hassummatkin tekeleet. On myös kivaa kirjoittaa blogia yhdessä siskon kanssa, meillä on kuitekin keskenämme aika erilaiset tyylit ja erilaisia ideoita.

Viisi blogia, joille haluan tunnustuksen antaa:

Emme olleet varmoja voiko tunnustuksen antaa blogille, joka sen on jo saanut. Siksipä päätimme että em
me 'virallisesti' lähetä tunnustusta eteenpäin, suosituimmat blogit kun varmaan saa hurjasti näitä tunnustuksia ja viehän niihin vastailu sitten oman aikansa. Nämä blogit kuitekin nousivat heti mieleemme kun asiasta keskustelimme:

*Ruttunuttu Saara ihastellen esitteli tämän blogin minulle kun en vielä edes harkinnut ompelukoneen ostamista. Ruttunutun taidokkaasti ja mielikuvituksellisesti tehdyt iloiset lastenvaatteet herättivät minussa (Sarita) oivalluksen: "Kotitekoisten vaatteiden ei tarvitsekaan näyttää kotitekoisille." - Olin aina jotenkin ajatellut että jos ei-ammattilainen ompelee niin asu sitten näyttää negatiivisella tavalla kotitekoiselle, mutta näin ei siis ollutkaan! ;)

*Tosimummo Tässä blogissa on monipuolisesti kädenprojekteja, ompelusta huonekalujen uudistamiseen. On mielestäni hieno taito osata loihtia 'toisen romusta' itselle mieluisa käyttöesine, antaa vaikkapa huonekalulle uusi elämä kaatopaikalle kantamisen sijasta. Parasta tosimummossa on kuitenkin ystävällinen avuliaisuus, jolla hän jaksaa neuvoa ja kannustaa meitä aloittelijoita eteenpäin ompeluharrastuksessa! :)

Meillä on myös monia muita lemppariblogeja, joihin pitäisikin muistaa jossain välissä lisätä linkit tuohon sivun laitaan. Mutta tällä kertaa olemme siis laiskoja ja mainitsemme vain nämä kaksi ensimmäisenä mieleen tullutta, emmekä niillekään virallisesti nyt lähetä tätä tunnustusta kun taitaa olla jo molemmat sen saaneet.

Loppuun vielä täysin aiheeseen yhteensopimatta yksi valmistunut mekko... Tämä on sellainen mekko, josta tulee vahvasti oma lapsuus mieleen. Meidän äitihän ompeli meille erityisesti mekkoja paljon ja tyypillinen malli oli istuva yläosa, sitomisnauhat vyötäröllä ja kokoympyrästä tehty alaosa - joka on tietysti aivan ihana pyörähdellessä. Samalla idealla siis toteutin tämän mekon, mekko on kokoa 92 & 98 cm. (Mekko on myytävänä!) Jotta mekon mallista saisi paremmin kuvan, otin mekosta sovituskuvat hoikan 105cm pituisen tyttöni päällä. Mekko on siis hänelle liian tiukasti istuva yläosasta ja helmakin on oikean kokoisella käyttäjällä siis pidempi.


2 kommenttia:

  1. Kiitos ja *punastus*!! <3

    RuttuNutun tekeleitä ei tosiaan voi kuin ihailla, ja uskonpa että hänen blogistaan on tooodella moni saanut kimmokkeen ryhtyä ompelemaan itse. Ja seon hienoa se!!

    VastaaPoista
  2. Oi, nyt vasta huomasin tämän :) Kiitos!

    Ja hih, kun kävin itse ompelemaan kunnolla hmm...no kohta kolmisen vuotta sitten, koin juuri tuon saman ahaa-elämyksen ompelupöytäni ääressä. Eli että käsintehtyjen vaatteiden ei tarvikaan näyttää "joltain ihmevirityksiltä", vaan voin ommella myös vaatteita joita voisi löytyä vaikka tyyliin H&M:ltä. Alkuun halusin siis opetella tekemään sellaisia vaatteita, joista kukaan ei huomaa että ne on itsetehtyjä. Seuraava vaihe oli sitten vasta alkaa lisätä niihin se ripaus jotain uniikkia :)

    RuttuNuttu kiittää ja nätisti niiata niksauttaa tunnustuksesta :) Kiitos!

    VastaaPoista