Viime viikonloppua varten tarvitsimme lapsille uusia juhlavaatteita. Tytölle olikin jo talvimekkoa varten odottamassa iloisen värikästä vakosamettia, kaavaksi valitsin Ottobre 3/2011 "Tropical blend"-liivimekon (versioA) jossa on laskostettu helmaosa. Kangas on Michael Millerin "Birds of Norway", jota on vakosametin lisäksi valmistettu myös tavallisena puuvillakankaana.Liivimekko on kätevä australialaiseen talveen, sää kun voi vaihdella aika lailla päivästä toiseen eli juhlapäivän aamulla voi sitten päättää tuleeko alle lyhyt- vai pitkähihainen paita ja tarvitaanko päälle neuletakkia vai ei. Meidän juhlapäivä sattui olemaan kylmä talvipäivä, eli liivimekon alle puettiin pitkähihainen paita ja päälle vielä neuletakki.
Pojalle olikin juhlia varten jo ostettu mustat vakosamettihousut ja tarvittiin enää vain siisti paita. Paidan kangas saatiin kätevästi kierrätyksenä perheen isän kauluspaidasta. Miehen kauluspaitaan tuli etuosaan tahra, jota ei saatu millään poistumaan ja niinpä paita ei ollut enää käyttökelpoinen. Sain sitten hyvälaatuista rypistymätöntä puuvillakangasta pojan kauluspaitaa varten ja napitkin toki käytettin samasta paidasta. Niinpä en voinut vastustaa pientä hassuttelua vaan ompelin alkuperäisen paidan merkinkin pojan paidan niskaan. ;)
Pojan paidan kaava on "Beethoven" Ottobresta 3/2010, koko 92 cm pituutta hieman lisäten. Kauluspaidan ompelemisessa on kyllä aikamoinen homma! On ihan yllättävää miten monta pientä osasta ja välivaihetta siihen kuuluukaan. Ja tuollaista rypistymätöntä puuvillaa oli hetkittäin vaikea työstää, kun taitteita ei niin vain silitettykään kuten yleensä vaan oli ihan oikeasti käytettävä niitä nuppineuloja. Ja vaikka luulisi olevan aika helppoa saada 92-senttinen paita aikuisen miehen kokoisesta paidasta, niin aikamoisen tarkkaan niitä kaavapaloja sai siihen kankaille asetella, jotta sai palaset haluamaansa langansuuntaan ja onnistui silti välttämään tahrakohdan.
Loppuun vielä kuvat lasten juhla-asuista käytössä. Jostain ihmeen syystä jokaisessa kuvassa johon olimme onnistuneet saamaan molemmat lapset samaan kuvaan, taustalla esiintyy aina myös minun koivet... Niinpä tasapainon vuoksi pistin itsestäni myös naamakuvan, ettette joudu pelkkiä sääriä katselemaan ja tiedätte jatkossa minkä näköinen tyyppi täällä kirjoittelee. :p Näkyypähän sitten samalla minunkin juhla-asu, jossa tosin ei ole mitään omatekoista, mutta saattaa siitäkin joku muu saada ideoita itselleen. :)
Ihana ylellinen samettimekko! Arvaas, en ikinä muista missä asutte ja aina ihmettelen tekstiä...oli kylmä talvipäivä...=O
VastaaPoistaOi miten kauniit asut! Tein itse eilen samanlaisella kaavalla mekon lahjaksi ja tuntui että tuli hirmusen leveä, ensi viikonloppuna sen näkee mutta Sinun mekko on todella hyvin istuva! ja kauluspaidassa se vatsa iso homma, hattua nostan!!! (minä tein tuunauksena isännän paidasta melkein kaikkia valmisosia uudelleen käyttäen mutta homma oli siinäkin)
VastaaPoistaKauluspaita... ikinä en taida uskaltaa yrittää vaikka ehkä se pitäisi :D Ihania molemmat ja todella kiva nähdä kasvoja taustalta.
VastaaPoistaRiikka, juu meillä on vuodenajat ihan väärinpäin, oma kolmeveekin ihmettelee että "miten voi olla talvi vaikka on kesäkuu?". :D Muutenkin tämä "kylmän talvipäivän" -käsite on täällä tietysti hieman eri kuin Suomessa, täällä se tarkoittaa noin +10 asteista päivää eli absoluuttisesti ajateltuna ei niin kauhean kylmää kuitenkaan.
VastaaPoista