Tytölle juhlamekko - Special occassion dress

Tyttö halusi juhlamekkonsa kiiltelevästä tekokuitukankaasta ja pakkohan se oli suostua kun väristäkin päästiin pienen neuvottelun jälkeen yksimielisyyteen. Kaavan mekkoon piirsin itse ja mekon vuorittamiseksi seurasin Tosimummon vuoritetun mekon ohjetta. Kiitos hyvästä ohjeesta! :) On kyllä tunnustettava että tuollainen liukas ja reunoista rispaantuva tekokuitukangas (sekä mekossa että vuorissa) ei ollut kovin mukavaa ommeltavaa, mutta olihan se ihan kivaa vaihtelua puuvillalle ja mekosta tuli oikein juhlavan näköinen.

[Kankaat: Spotlight]




Our girl wanted some shiny synthetic fabric for her dress, and of course I had to consent when we were even able to agree on the color after a short negotiation. I drew the pattern myself and followed Tosimummo's instructions for doing the lining. Thanks for the good directions! :) I have to admit that a slippery synthetic fabric (both in the dress and the lining) that frays easily from the edges was not a very pleasant material to handle, but it was nice variation to cotton - and the dress turned out very festive.

[Fabrics: Spotlight]

Pojalle juhlaan - Special occassion wear for a boy

Pojalle tarvittiin uusi, talvisempi juhla-asu. Ilokseni huomasin että viimetalviset mustat vakosamettihousut mahtuvat vielä jalkaan ja niinpä selvisin pelkällä kauluspaidan ompelulla (ja kenkien ostolla). Kaava on sama kuin viimetalvisessa kauluspaidassa, kokona tällä kertaa 104cm, paitsi helman pituus 110cm koosta - josko paita pysyisi tänä vuonna jo paremmin housujen sisällä. Ihastuin kankaan hieman epätyypilliseen värimaailmaan, hauskaa vaihtelua perinteisen valkoisen tai vaaleansinisen kauluspaidan sijaan. Kangas on 'easy care'-tyyppistä 100% puuvillaa, eli ei ole kovin herkkä rypistymään. Tytönkin juhla-asu odottaa jo valmiina, palailen sen aiheen kanssa kunhan saan ensin valokuvia. (Ylimmän kuvan väri vastaa parhaiten todellisuutta, onnistuin jotenkin saamaan hassun eri sävyisiä kuvia tällä kertaa...)

[Kangas: Tessuti]

Our son needed a new outfit for a special occassion, something more suitable for winter. I was happy to notice that his corduroy pants from last winter still fit, so I got away with just making a shirt (and buying shoes). The pattern I used was the same as last year, in size 104cm - except the hem that's in size 110cm so maybe it stays in the pants better this year. I fell in love with the slightly unusual colors of the fabric, which is welcome variation for the traditional white or light blue typically used for boy's formal shirts. It's 'easy care'-fabric in 100% cotton, so not very prone to wrinkling. Our daughter's dress is also ready; I'll get back to that once I get some photos taken of it.

[Fabric: Tessuti]

Viimeiset mekot - The last dresses

Kaikkien ompelemieni kesämekkojen jälkeen tytöltä puuttui vielä "se" mekko, eli mekko jota ei käytettäisi puistoreissuilla ja arkena vaan vain kesän juhlissa. Tyttö rakasti kovasti aikaisemmin tekemääni prinsessamekkoa ja olikin aikamoinen pettymys kun se jäi kovin nopeasti pieneksi. Niinpä kaavan valitseminen oli helppoa!

Olin jo autuaasti päässyt unohtamaan miten valtava työ tuossa mekossa on, helman rypytyksien runsauden vuoksi se nielee neljä metriä kangasta ja erinäisiä työtunteja... Kankaaksi pääsi tällä kertaa hehkuvan pinkki puuvillapopliini, jossa on hyvin haalean turkooseja polka dotseja, napitkin valitsin sitten haalean turkooseiksi.





Arvatkaapa miltä tuntui urakan jälkeen kun kokeilin mekkoa tytölle - ja se olikin aivan liian pitkä! Samalla hoksasin että värikään ei itse asiassa sopinut pojalle varatun juhla-asun kanssa yhteen... No, tyttö odotti heiluvahelmaista mekkoaan niin innolla että eipä siinä muu auttanut kuin aloittaa koko homma alusta, uuden kankaan ja hieman muokattujen kaavojen kanssa!

[Tuo pinkki mekko jää siis odottamaan tytön pituuskasvua ellei sitten joku blogin lukijoista halua sitä ostaa omakseen? Meidän 110cm pituiselle tytölle tuo oli siis hieman liian pitkä, tuli melkein nilkkoihin saakka - voisi siis olla optimin pituinen noin 116 cm kokoiselle tytölle. Yläosastaan tuo mekko on tyköistuva, hoikalle suunniteltu. Jos mekko kiinnostaa, lisätietoja voi kysellä profiilista löytyvästä Saritan sähköpostiosoitteesta!]

Uuteen mekkoon valitsin kirkkaanpunavalkoisen kankaan, pikkuveljen asu kun oli pääväriltään navysininen, mutta siinä oli hieman kirkkaanpunaista myös. Helman lyhentämiseksi ja rypytysurakan vähentämiseksi jätin yhden helmafrillan kokonaan pois, mutta lisäsin kuhunkin jäljelle jääneeseen kolme senttiä korkeutta - ja nyt mekosta tuli täydellisen kokoinen! :)
























After all the summer dresses I've been sewing my daughter was still missing "the" dress. The special dress that woudn't be allowed for park trips but only for special occassions. My daughter loved her former 'princess dress' a lot and was pretty disappointed about growing out of it way too soon. Therefore choosing a pattern was easy!

I had totally forgotten how laborious that dress was to make - the generous hem takes hours and hours of gathering and consumes four meters of fabric too! This time I chose a hot pink cotton poplin fabric with pale turqoise polka dots and buttons.

When trying on the ready dress I was horrified to found out it was way too long for my daughter! And then I realised the color didn't match with my son's outfit that he was going to use for the special occassion. I had no choice but to start from the beginning with a different color fabric and an altered pattern!

[Hence the pink dress is for sale, it's good for a slim girl who is about 116 cm tall. For my 110cm tall girl it was almost to her ankles... If interested, e-mail me for details. My e-mail address can be found on my (Sarita) profile!]

For the new dress I chose a red-white fabric that matches beautifully with my son's navy blue outfit which has a little bit of red too. To make the hem shorter I left out one layer of gathering, but added 3cm to each of remaining three layers. This time the dress was a perfect fit for her! :)

Kesämekko 2 - Summer dress 2

Tämän kesäisessä Ottobressa oli monta kivaa mekkokaavaa, tämä on jo kolmas jota olen kyseisestä lehdestä tullut kokeilleeksi. Mekko on malliltaan hyvin perinteinen pikkutyttöjen juhlamekko. Koska mekko on täysin vuoritettu, pystyi sen tekemään henkäyksenkevyestä puuvillakankaasta, joka lisäsi mekon juhlavaa tunnelmaa. Tykkään hurjasti noista pienistä pallomaisista hihoista! Tein 110 cm pituiselle tytölle koon 110cm, mutta helmaan lisäsin pituutta 10 cm.

[Kankaat: Spotlight, Kaava: Ottobre 3/2011]

***

The summer issue of Ottobre magazine had many nice dress patterns! This dress is already the third one I'm trying from that issue and I still want to try at least one of them! I find this pattern to be a very classic little girl's special occasion dress. Because the dress is fully lined (except the sleeves) it was possible to make it from very thin, light fabric. My favorite part of this dress is the small spherical sleeves, they are so cute! I made size 110cm for my daughter who is 110 cm tall, but I decided to add 10 cm of extra lenght to the hem.

[Fabrics: Spotlight, Pattern: Ottobre 3/2011]

Juhlatyyliä äidille ja tyttärelle

Meillä oli myös tarvetta juhlavaatetukselle, ja loppukevään aikana jostain tuli idea, että teenkin samantyyliset mekot itselleni ja tytölle. En ollut vielä varsinaisesti ommellut mitään itselleni, joten vähän jännitti, että tuleeko koko hankkeesta mitään. Ihastuin vähän 50's tyyliin, polka dots kuvioon ja niistä lähti ajatus viriämään. Ajatuksen toteuttamiseen innosti myös se, että tällaiselle yli 180cm pitkälle naiselle ei oikein tällä hetkellä löydy mitään mekkoja, minkä pituus olisi mielestäni riittävä. Puoleen reiteen oleva mekko kun ei oikeen vastaa toiveitani juhla-asun pituudesta...

Oman mekkoni yläosa on Moda 2/2006 -lehden pellavatopin kaavalla tehty (lyhennetty tosin vyötärömittaiseksi), alaosa on täysi ympyrä. Yläosaan tein vuorin puuvillabatistista, joka on mielestäni kuumalla kesäkelillä mukavampaa materiaalia ihoa vasten, kuin hiostava vuorikangas. Molemmissa mekoissa on alaosan vuorit myös täydet ympyrät ja helmassa tylliä. Omassani jopa 12m leveyssuunnassa. :D Tyttären mekkoon yläosan mallia otin Ottobresta 3/2011, mitä nyt olkapäitä on kavennettu, kaula-aukon mallia muutettu ja yläosan pituutta lisätty. :P

Molempien mekkojen helmat huolittelin käsin, jotta sain näkymättömän sauman helmaan. :)

Tyttären mekko. Vyötäröllä satiininauha.

Ja loppuun vielä pari kuvaa mekoista käytössä. ;)

Takana piiloketjut, mitkä ei kyllä menneet ihan piiloon, kun mun koneeseen ei saa piiloketjujalkaa (edes se Prymin "Kaikille koneille sopiva" versio ei sovi), mutta kun ketjutkin olivat täysin samaa punaista, niin ei se oikeastaan haitannut että ne näkyi n. 3-4mm leveydeltä, kun kuitenkin ketjut onnistui tosi siististi (olin suorastaan yllättynyt, kyseessä oli sentään 2. ja 3. ikinä ompelemani vetska).

Omassa vyötärönauhassani (puuvillaa, ei ollut tarpeeksi leveää satiininauhaa) olisi myös ollut pituutta vaikka rusetin tekoon, mutta solmin vain nauhan solmulle taakse ja jätin päät roikkumaan. :P

ps.pahoitteluni siitä, että kuvat ei aukea eikä suurene mitenkään. En tiedä mitä pitäis tehdä että ne alkais taas toimimaan niin...

Juhlavaatetusta

Viime viikonloppua varten tarvitsimme lapsille uusia juhlavaatteita. Tytölle olikin jo talvimekkoa varten odottamassa iloisen värikästä vakosamettia, kaavaksi valitsin Ottobre 3/2011 "Tropical blend"-liivimekon (versioA) jossa on laskostettu helmaosa. Kangas on Michael Millerin "Birds of Norway", jota on vakosametin lisäksi valmistettu myös tavallisena puuvillakankaana.

Liivimekko on kätevä australialaiseen talveen, sää kun voi vaihdella aika lailla päivästä toiseen eli juhlapäivän aamulla voi sitten päättää tuleeko alle lyhyt- vai pitkähihainen paita ja tarvitaanko päälle neuletakkia vai ei. Meidän juhlapäivä sattui olemaan kylmä talvipäivä, eli liivimekon alle puettiin pitkähihainen paita ja päälle vielä neuletakki.

Pojalle olikin juhlia varten jo ostettu mustat vakosamettihousut ja tarvittiin enää vain siisti paita. Paidan kangas saatiin kätevästi kierrätyksenä perheen isän kauluspaidasta. Miehen kauluspaitaan tuli etuosaan tahra, jota ei saatu millään poistumaan ja niinpä paita ei ollut enää käyttökelpoinen. Sain sitten hyvälaatuista rypistymätöntä puuvillakangasta pojan kauluspaitaa varten ja napitkin toki käytettin samasta paidasta. Niinpä en voinut vastustaa pientä hassuttelua vaan ompelin alkuperäisen paidan merkinkin pojan paidan niskaan. ;)

Pojan paidan kaava on "Beethoven" Ottobresta 3/2010, koko 92 cm pituutta hieman lisäten. Kauluspaidan ompelemisessa on kyllä aikamoinen homma! On ihan yllättävää miten monta pientä osasta ja välivaihetta siihen kuuluukaan. Ja tuollaista rypistymätöntä puuvillaa oli hetkittäin vaikea työstää, kun taitteita ei niin vain silitettykään kuten yleensä vaan oli ihan oikeasti käytettävä niitä nuppineuloja. Ja vaikka luulisi olevan aika helppoa saada 92-senttinen paita aikuisen miehen kokoisesta paidasta, niin aikamoisen tarkkaan niitä kaavapaloja sai siihen kankaille asetella, jotta sai palaset haluamaansa langansuuntaan ja onnistui silti välttämään tahrakohdan.

Loppuun vielä kuvat lasten juhla-asuista käytössä. Jostain ihmeen syystä jokaisessa kuvassa johon olimme onnistuneet saamaan molemmat lapset samaan kuvaan, taustalla esiintyy aina myös minun koivet... Niinpä tasapainon vuoksi pistin itsestäni myös naamakuvan, ettette joudu pelkkiä sääriä katselemaan ja tiedätte jatkossa minkä näköinen tyyppi täällä kirjoittelee. :p Näkyypähän sitten samalla minunkin juhla-asu, jossa tosin ei ole mitään omatekoista, mutta saattaa siitäkin joku muu saada ideoita itselleen. :)

Pikkuprinsessan juhlamekko

Tyttöni sai kutsun prinsessajuhliin. Kutsussa jo kehotettiin pukeutumaan tylliin ja glitteriin, joten eihän sitä muu auttanut, kuin keksiä tytölle hörhelöitä. :)
Ensin ajattelin, että tekisin tyylikkään juhlamekon, mihin voisi päälle laittaa juhlia varten vaikka jonkin irrotettavan organzahörhelön, mutta mitään tyylikästä kangasta ei löytynyt riittävän prinsessaisessa värissä, joten lopulta kangaskaupan myyjä kysyi, miksen tee ihan satiinista. Pikkuprinsessan silmät alkoivat loistaa kankaan nähtyään, joten valinta oli selvä.

Olin ensin ajatellut tehdä Juju-kirjan linnanneitomekon ohjeella prinsessani mekon, mutta sitten totesin, että malli ei sovi tuommoisen tosi liukkaan ja ohuen satiinin kanssa, joten päädyin piirtämään kaavan mekkoon omasta päästä alusta asti. Ommellessa huomasin sitten mm. että tarvitsen esim kaula-aukkoon vahvikekankaalla vahvistetun kaistaleen lisäksi ym pientä fiksausta. Kunnon prinsessamekon alle kuuluu tietysti myös alushame, paljon tylliä....
(kuvat suurenee jälleen klikkaamalla)

Eilisillalta alushameen sovituksesta....
sekin käy jo yksinään leikkiin prinsessapuuhiin.
Helman alareunassa tylliä 6m.

Prinsessajuhlista. Mekko edestä.
Edessä keskellä on sellainen kaistale, jossa on alla satiinia ja päällä pitsiä.


Mekko takaa. Tässä näkyy väri parhaiten. Vetoketjun ompelu oli ihan kammottavaa tohon kankaaseen, ja piiloketjusta ei voi edes puhua...

Olen suhteellisen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka matkanvarrella kävi jos minkälaista kommellusta, kuten yhden hihan ompeleminen mekkoon väärinpäin, ja vetoketjun kanssa sähläämistä.... Mutta ihan hetkeen en tuommosta liukasta ja ryhditöntä satiinia ompele, huih! Muutenkaan ei kyllä tää mekko edustanu mun makua sen suhteen että mikä on esim tyylikäs juhla-asu, mut toisaalta kerranhan sitä vaan prinsessaiässä ollaan! :D

Nyt vois palautua taas muiden projektien pariin. Omalta osaltani blogihiljaisuus johtuu opiskelukiireistä, mutta myös siitä, että työn alla on aika monta (käsityö)projektia, joten kyllä jossain vaiheessa varmaan valmistakin tulee. ;)

Kauluspaita

Pääsin perjantaina tutustumaan keskustassa olevaan kangaskauppaan, jonka olemassaolosta en ole aikaisemmin tiennyt mitään. Valikoimasta ilahduttavimpia löytöjä olivat pellavakankaat eri väreissä sekä japanilaiset kankaat, joissa värien ja kuvioiden maailma on aivan oman tyylisensä. Löysin sieltä todella kaunista ja laadukasta kauluspaitojen tekoon tarkoitettua kangasta ja niinpä päätin kokeilla kauluspaidan tekemistä meidän lähes kaksivuotiaalle pojalle.

Paidasta tuli todellinen koekappale... jostain ihmeen syystä en lisännyt paidan helmaan sitä viittä senttiä, jonka tavallisesti lisään jokaiseen Ottobren paitakaavaan ja niinpä paidan suurin vika on se, että se on aivan liian lyhyt tuolle pömppämasulle. Toinen ärsyttävä ongelma oli kaareviin saumoihin ilmaantuvat rypyt - kun siis ompelin esim. paidan hihaa kiinni paitaan, jostain tyhjästä ilmaantui välillä ärsyttäviä ryppyjä kankaaseen sauman ympärillä. En yhtään ymmärrä mitä minun olisi pitänyt tehdä eri tavalla, jotta kangas olisi asettunut kauniisti. Saa siis antaa vinkkejä!

Kyseinen kangas on niin kovasti makuuni ja sopii loistavasti pojan pellavaisten "juhlashortsien" kanssa, että kovasti tekisi mieleni yrittää uudelleen. Helman pituus on helposti korjattu uutta paitaa ajatellen, mutta vielä pitäisi keksiä miten päästä eroon rypyistä?!

Arkistojen kätköistä taukoa hiljaisuuteen...

On ollut tämän blogin osalta vähän blogihiljaisuutta, Sarita on ollut matkoilla, ja itse olen koittanut kovasti opiskella. Oikeasti olen ommellut myös pari juttua, ja toisen siskon juttuja korjaillu (mm. hoitolaukun läppätaskun, joka oli revenny yms). Tein myös samanlaisen "rokkipaidan" yhdelle typyni kaverille, se kun oli niin magee kaverin äidin mielestä. ;) Lisäksi tuli tarvetta unipussille (kun pikkuinen keksi itse kiivetä pois pinnasängystä, eikä oo muuten laskettavia laitoja...), jatkoin neidin pieneksi jäänyttä bodya pussiosalla ja leikkelin hihat pois. Ei tullut hieno, mutta täyttää tehtävänsä.

Sen sijaan ajattelin laittaa tänne vielä mun muuta elämää sisältävässä blogissakin olleen viime syksynä tekemäni juhlamekon. :) Oli ihana ja tuli käytettyä, ja oon harkinnu ihan vaatteiden (en vain asusteiden) neulomista senkin jälkeen, mutta kyllä se on niin, että kyllä mammalla pitää joku erityistehtävä olla hovineulojana. ;) Ja ompelemalla tulee hurjan paljon nopeammin valmista...


Oikeesti mulla on pari mekkoideaa jälleen. Yks ihan heti tehtävä (musta joustofroteinen) ja käyttöön tuleva ja yks idea koko perheen juhlapukeutumisesta ens kesäksi (tytölle mekko, äidille hame ja isille kraka taftista. Onko pöllö idea?). Katotaan toteutuuko.

Kesähame

Tänne tulla tupsahti kesä aivan yhtäkkiä ja mulle tuli kiire alkaa kaivaa lapsille teepaitoja kaapista esiin ja tutkailla mitä kesätarvikkeita meiltä vielä puuttuu. Niinpä ompelusuunnitelmatkin vaihtuivat kesäisempiin, tänään valmistui ensimmäinen kesähame tytölle. Hameen kankaana on "double gauze", sellaista harsomaista tosi hentoa ja ilmavaa puuvillakangasta.

Vyötärö oli alkuun tarkoitus tehdä pelkästään solmimisnauhoilla, mutta pikkusisko sitten vinkkasi että kannattaa laittaa myös kuminauha vyötärölle, jotta mekko eli valu hoikalla lapsella liian alas. Lisäsin siksi tuonne vyötärön takaosaan kuminauhakujan, joka siis käytössä jää piiloon rusetin taakse. Pääsin myös tekemään elämäni ensimmäistä kertaa rullapäärmettä, aikamoinen homma oli saumurin langantiukkuuksien säätämisessä, jotta sain syntymään mieleistäni jälkeä.

Muutaman päivän päästä olemmekin lähdössä lomareissulle Sydneyyn, eli minun osalta edessä on pieni tauko sekä ompelussa että blogin päivityksessä. Ideointiaikaa reissussa saattaa sen sijaan olla, ajomatkaa kun yhteen suuntaan on melkein tuhat kilometriä.

***Edit. Yritän vielä jälkikäteen lisätä tähän kuvan hameesta tytön päällä.