lauantai 25. joulukuuta 2010

Vessan matto

Jee! Olen linjoilla ja käsitöiden parissa jälleen! Loppusyksyn muuttohässäkkä ja opiskelukiireet huipentuivat kolmen tentin ryppääseen, ja aikaa käsitöihin ei ollut yhtään. Nyt olenkin sitten nauttinut vapaista ja hyödyntänyt vapaapäiviä erilaisiin näpertelyihin, joista nyt esittelyyn pääsee ensimmäinen tuotos.

En ole mikään virkkausihme, peruskoulussa en tehnyt ainoatakaan virkkuutyötä, ja nyt olen opetellut moista taitoa ihan alkeista lähtien. Hyvä apu alkuunpääsemiseksi löytyikin täältä. Ohjeet alkavat eri silmukoiden tekovideoista, ja sittemmin olen koittanut vähän opetella lukemaan myös yksinkertaisia virkkausohjeita, ja tehnyt mm joitain isoäidin neliöitä (joista en oo vielä tosin saanut koottua mitään järkevää kokonaisuutta).

Nyt muuton yhdeydessä on ollut kiva suunnitella asunnon sisustusta lähes alusta alkaen, kun huoneiden värimaailma on vihdoinkin minun päätettävissäni (vanhassa asunnossa näin ei ollut, kun esim keittö oli vihree ja vessa turkoosi jne). Ikeasta hainkin sitten vähän tenttiviikon päätteeksi verhokangasta ja Jättirätistä matonkudetta. Aikomusta on ommella olohuoneeseen ja keittiöön ainakin verhot (niistä Ikea-kankaista) ja tehdä matonkuteesta enemmänkin juttuja (niitä ehkä siis myöhemmin), mutta alkajaisiksi virkkasin vessaan maton. Tuli aika hauska, mutta vähän epäsymmetrinen, ei ehkä olis kannattanut tehdä yhdeksää levennyskohtaa per kierros... Tälle tuli muuten hinnaksi 2,8€, eli painoa tällä n, 1,1kg, kun matonkuteen kilohinta oli 2,5€. Halkaisija on n. 67cm (vaihtelee 66-69 välillä, mittauskohdasta riippuen). Ja materiaali siis puuvillatrikoota, eli uskon, että kestää pesuakin. :) Reuna siis ihan valkoista, harmaakirjava on virkattu semmosesta harmaa-valkoraidallisesta trikoosta.

3 kommenttia:

  1. mun pitäs opetella kans virkkaamaan siististi!! tuollanen olis ihana kuusenalusmattonakin. <3

    VastaaPoista
  2. Hihhii, kaikenlaista sä keksitkin! Mulle ei olisi tullut mieleenkään VIRKATA vessanmattoa... tai no, virkata yhtään mitään muutakaan. Hih. Pitäisiköhän munkin kokeilla niitä isoäidin neliöitä, jos seuraava vauvalahjan tarvitsija saisikin tilkkutäkin sijasta virkatun peiton, hmm...

    VastaaPoista
  3. Tiina ja Sarita, virkkaaminen on kyllä ihan kivaa. :) En nyt tiedä onko käsiala vieläkään kovin tasaista, mut suuntahan ei oo kuin parempaan. ;)
    Sarita, isoäidin neliöt on tosi kivoja ja yksinkertaisia, mut niissä on jonkun verran sitä rakastamaamme lankojen päättelyä, joka on ehkä raskain osio koko hommassa, mut suosittelen silti toki kokeilemaan! ;)

    VastaaPoista