Liivimekko

Ottobre-lehdet saapuivatkin yllättävän nopeasti ja niinhän siinä kävi, että tilkkupeitto joutui pariksi päiväksi syrjään, jotta sain kokeilla osaanko tehdä jotain kaavojen mukaan. Valitsin yksinkertaisen liivimekon ja aloin pähkäillä kaavojen piirtämistä. Kaavojen jäljentäminen leivinparille sujui hyvin, mutta googlen apuun piti turvautua siinä kohtaa kun kaavat piti asetella langan suunnan mukaisesti.

Ottobren tapaiset kaavalehdet eivät selvästikään ole tarkoitettu aivan näin aloittelijalle, koska heti ensimmäisessä kohdassa meinasi tulla tenkkapoo. "Ompele olkasaumat" - aika pitkään arvoin yhdistetäänkö vuorikangas jo tässä kohtaa mekkoon vai ei, mutta päätin lopulta yhdistää ja se taisi olla ihan oikea vaihtoehto. Seuraava kohta olikin pahempi "Ompele pääntie". Olisin mielellään kuullut tähän kohtaan pari lausetta pidemmän neuvon enkä netistäkään onnistunut neuvoja löytämään. Lopulta taittelin pääntietä sisäänpäin saumavaran verran, jolloin sisäänpäin kääntyvä kangas alkoi ikävästi kiristää... Kun en muutakaan keksinyt, leikkasin siihen pieniä halkeamia jolloin kangas asettui kauniimmin. Sisältä päin pääntie ei siis ole mikään kauhean kaunis ja mietityttää myös voiko nuo pienet halkiot alkaa purkaantua kovin helposti?! Mistähän muuten löytäisi tietoa miten tuo pääntie pitäisi oikeasti tehdä?

Etukäteen pahiten hermoilemani vaikea kohta eli vetoketju menikin yllättäin oikein siististi paikoilleen! Ihmeellistä! Olin jo manannut että takuulla tuossa toiseksi viimeisessä osiossa pilaan koko mekon käyttökelvottomaksi. Valmis mekko kaipasi mielestäni jotain pientä yksityiskohtaa lisää ja niinpä ompelin rinnukseen tuollaisen vihreän satiininauhan. Nauhan olisi toki saanut siistimmin ennen sivusaumojen ompelemista, mutta idea tosiaan tuli vasta sen jälkeen. Tällainen siitä siis tuli, tyttö halusi sen heti päälleen - oli jotenkin tosi otettu siitä että se on äidin itse tekemä.