Toisen tädin vauvalahja...

Minäkin aloin jo keväällä miettiä, mitä hankkisin sille toisen siskon (tai siis kolmannen..) pikkuihmiselle lahjaksi, kun hän syntyy. Kiertelin kauppoja, ja totesin, että mikään ei ole tarpeen erityistä tulevalle prinssille.

Keväällä liikuin paljon Turun jokirannassa, ja huomioni kiinnittyi erityisesti monissa vaunuissa olleisiin kauniisiin itse tehtyihin (?) vaunupeittoihin. Keksin, että tuossapa oivallinen lahjaidea siskolle, joka kyllä arvostaa käsitöitä, mutta ei itse ehdi niitä tekemään. Vielä kun kesäksi olimme suunnitelleet matkaa Norjaan, mistä saa ihania lankoja...

Ostinkin langan peittoon Norjalaisesta käsityöliikkeestä. Ainoa, että haaveeni norjalaisesta lampaanvillasta kariutui siinä vaiheessa, kun tajusin, että liikkeen ihanin, pehmoisin ja laadukkain villa olikin australialaista merinovillaa... No, matkatuliainenhan se on, kunhan saan sen Norjassa tehdyksi... Mukavasti peitto valmistuikin parin illan aikana reunojen virkkuuta lukuunottamatta.

Matkan jälkeen peitto autuaasti unohtui lankakaupan pussiin odottamaan, kunnes eilen yhtäkkiä muistin, että minullahan on pikkuprinssille peitto, vain lankojen päättelyt ja reunojen virkkaukset puuttuu. Tein peiton eilen valmiiksi, kostutin sen ja laitoin parin pyyhkeen väliin muotoutumaan yöksi. Aamulla peitto olikin sitten täysin valmis. Tänään halusin vähän leikkiä, ja pesuohjeet välittääkseni tein mukaan "tuotelapun", mihin keksin itselleni hienon tuotemerkinkin (Joka ei tiedä, Dear Aunt tulee aiemmasta blogistani, tätikullasta, ajalta ennen äitiyttä).. ;)

Peiton mitat on n.55x70 cm, joten juuri pitäisi vaunuihin sopia. Lanka todellakin ihanan paksua Sandnes Garnin Easy, 100% merinovillaa, väri luonnonvalkoinen. (Sorry, toisesta kuvasta nimi blurrattu pikkumiehen yksityisyyden takia..)